Matkakertomukset marraskuiselta Galapagoksen reissulta sen kuin jatkuvat... Reissu oli niin turboahdettu täyteen kokemuksia, että näistä jutuista ei meinaa tulla loppu lainkaan.
Risteilyn jälkeen majoituimme kahdeksi yöksi Santa Cruzin saarelle Puerto Ayoraan, joka Galapagoksen suurin kaupunki. Noh, kaupungiksi en sitä kutsuisi vaan enemmän kyläksi. Matka lentokentältä hotellille oli kauhea. Alkumatkasta nimittäin huomasin, että kuljettajamme pilkkii ajaessaan. Siinä sitten jututettiin kuskia olemattomalla espanjalla kolme varttia, jotta pääsisimme hengissä perille. Turvavöitäkään ei tietenkään ollut.
Hotellimme oli viehättävä ja heti uima-altaalla saattoi tehdä tuttavuutta Galapagoksen eläinten kanssa :) Penkillä altaan päässä makoili merileijona, altaan reunalla oli pieniä meri-iguaaneja ja rapuja ja ravintolan katolla päivysti pelikaani.
Kraateri
Kraateri
Risteilyn jälkeen majoituimme kahdeksi yöksi Santa Cruzin saarelle Puerto Ayoraan, joka Galapagoksen suurin kaupunki. Noh, kaupungiksi en sitä kutsuisi vaan enemmän kyläksi. Matka lentokentältä hotellille oli kauhea. Alkumatkasta nimittäin huomasin, että kuljettajamme pilkkii ajaessaan. Siinä sitten jututettiin kuskia olemattomalla espanjalla kolme varttia, jotta pääsisimme hengissä perille. Turvavöitäkään ei tietenkään ollut.
Hotellimme oli viehättävä ja heti uima-altaalla saattoi tehdä tuttavuutta Galapagoksen eläinten kanssa :) Penkillä altaan päässä makoili merileijona, altaan reunalla oli pieniä meri-iguaaneja ja rapuja ja ravintolan katolla päivysti pelikaani.
Penkillä makoilee merileijona
Pieniä meri-iguaaneja uima-altaan reunalla
Penkinvaltaaja
Ensimmäiseksi teimme retken Tortuga Baylle. Satamassa hyppäsimme taksiveneeseen ja hurautimme kävelyreitin alkupäähän. Edessä oli 45min kävely paikallista "kiinanmuuria" pitkin lävitse kuivan metsikön, jonka suurin kasviryhmä oli erilaiset kaktukset.
Paikallinen "kiinanmuuri", tässä kohtaa se kulkee aika matalalla. Oli lämmin patikointi :)
Patikoiminen kannatti! Perillä odotti paratiisiranta. Ihanaa vaaleaa korallihiekkaa, joka ei polta jalkapohjia vaan suorastaan hellii niitä. Ihmisiä oli vähäisesti, meri-iguaaneja sitäkin enemmän. Tortuga Baylla ne väistivät ihmistä toisinkuin asumattomilla saarilla. Ihan huikea ranta!
Meressä bongasimme parittelevat merikilpikonnat. Muuten snorklaus Tortuga Bayssa ei pärjännyt lainkaan risteilyn snorklausretkille. Näkyvyys oli vähän kehno eikä kalojakaan ollut yhtä paljon kuin risteilyn snorklausretkillä. Pienessä poukamassa oli paras näkyvyys. Snorklauksen uutta antia olivat isot merimakkarat ja kallion kolossa piilotellut hyvän kokoinen hummeri. Kävin tuijottamassa sitä monta kertaa miettien, että siinäpä olisi oiva illallinen ;)
Snorklauspoukama
Vedenalainen Tortuga Bay
Siellä se mun illallinen piilottelee ;)
Nousimme juuri sopivasti vedestä ennenkuin liskot ratsasivat ranskalaisten kamat
Ja perkuujätteiden voittaja!
Nousimme juuri sopivasti vedestä ennenkuin liskot ratsasivat ranskalaisten kamat
Tortuga Bayn lisäksi teimme toisenkin snorklausretken. Jälleen hyppäsimme vesitaksin kyytiin ja sitten kävelimme. Parissa kymmenessä minuutissa olimme paikassa nimeltä Las Griestas, mikä tarkoittaa suomeksi halkeamia. Las Griestas on murtovesinen kanjoni, jossa on huikaisevan kirkasta vettä. Kaloja oli vähäisesti, mutta veden kirkkaus itsessään oli kokemus. Pohjaan näki, vaikka välissä oli 14m vettä.
Lopuksi kävimme ihastelemassa kalliolta näkymiä kanjoniin sekä rannalle. Kaunista!
Kiertelimme Puerto Ayoran kylää ja kävimme tsekkaamassa kalamarkkinat. Sieltä olisi voinut ostaa hummerin ja pyytää paikalla ollutta katukeittiötä valmistamaan sen. Kalaostoksien sijasta katselin kalavarkautta. Paikalla oli myös merileijonat ja pelikaanit. Merileijonalla oli selvästi diili, se odotteli kiltisti perkaustiskin alla ja perkuujätteet sujahtivat merileijonan kitaan saman tien. Näppärä biojäteastia :) Pelikaaneille sen sijaan ei ollut tulossa mitään, mutta välillä kävi tuuri ja pelikaani onnistui nappaamaan itselleen peruujätteitä ja meinasi siinä mennä kokonainen fileekin.
Lopuksi kävimme ihastelemassa kalliolta näkymiä kanjoniin sekä rannalle. Kaunista!
Tästä kuvasta saa ehkä parhaiten käsityksen kanjonin veden kirkkaudesta.
Kuva on otettu 15m-20 korkuisen kallion päältä.
Tästä huomaa kuinka hyvin kalatkin näkyvät
Sitten se kehuttu maisema.
Maisema toiseen suuntaa ja siellä näkyy hylky. Se varmaan olisi magee snorklauspaikka.
Kiertelimme Puerto Ayoran kylää ja kävimme tsekkaamassa kalamarkkinat. Sieltä olisi voinut ostaa hummerin ja pyytää paikalla ollutta katukeittiötä valmistamaan sen. Kalaostoksien sijasta katselin kalavarkautta. Paikalla oli myös merileijonat ja pelikaanit. Merileijonalla oli selvästi diili, se odotteli kiltisti perkaustiskin alla ja perkuujätteet sujahtivat merileijonan kitaan saman tien. Näppärä biojäteastia :) Pelikaaneille sen sijaan ei ollut tulossa mitään, mutta välillä kävi tuuri ja pelikaani onnistui nappaamaan itselleen peruujätteitä ja meinasi siinä mennä kokonainen fileekin.
Varovainen hivuttautuminen kohti kalaa
Ja perkuujätteiden voittaja!
Globalisaation huipentumana bongasimme kylän ainoan ison supermarketin luota taksin, joka oli koristeltu Finland-tarroilla sivuilta ja takaa. Menimme jututtamaan taksikuskia. Yhteistä kieltä ei juuri ollut, mutta sen verran selvisi, että taksikuski on ollut pari vuotta Suomessa töissä. Närpiön kasvihuoneilla enimmäkseen, mutta Vaasa ja Tampere olivat myös tuttuja paikkoja. Aika uskomatonta!
Reissumme aikana Ecuador pelasi fudiksen MM-karsintalohkonsa pelejä menestykseekkäästi. Baarit olivat pelien aikana ihan täynnä ja meteli sen mukaista.
Reissumme aikana Ecuador pelasi fudiksen MM-karsintalohkonsa pelejä menestykseekkäästi. Baarit olivat pelien aikana ihan täynnä ja meteli sen mukaista.
Karsintalohkon peli menossa
Santa Cruzin päänähtävyydet Kilpikonnareservaatin ja Charles Darwin Centerin olimme jo nähneet risteilyn aikana. Snorkalailuretkiä lukuunottamatta keskityimme rentoon oleiluun. Puerto Ayorassa on kivasti ruokapaikkoja, kahviloita, baareja ja turistikauppoja. Hintatasoltaan Galapagos on rutkasti kalliimpi kuin muu Ecuador, lähes kaikki on tuontitavaraa. Hintataso oli oikeastaan yleiseurooppalainen. Supermarketin Snickers maksoi hurjat 1,7 USD. Paluumatkalla lentokentälle ehdimme vielä bongaamaan hurjan kokoisen kraaterin.
Kraateri
Jopas on taas "naavaa" pukannut puiden oksille
Reissu jatkui Puerto Ayorasta Ecuadorin pääkaupunkiin Quitoon. Siellä aloimme jo tuntea vähän turnausväsymystä, mutta innostuimme vielä päiväntasaajalla vierailusta. Eli valitettavasti tämäkään ei ollut viimeinen reissupostaus :) Ja huomasin, että inkojen pyhä laaksokin jäi välistä. Ehkä säästän teidät siltä ;)
Hyvää alkavaa viikkoa!
Hyvää alkavaa viikkoa!